Hääsuunnittelua

Heti alkuun haluan kertoa, että jostian syystä en pysty kommentoimaan täällä missään, en omaan blogiin tai mihinkään muuhun bloggeirn blogeihin. Harmittaa! :( En tiedä msitä johtuu, mutta tätä on ollut jo aika kauan, joten elkää loukkaantuko jos en saa vastattua teidän kommentteihin.


Sitten asiaan. Me saatiin ukkelille ostettua Turo Tailorin mustan liivin. Mieheke ei halua pukea pukutakkia, ja tykkään itekin ajatuksesta enemmän, että miehekkeelä olisi kauluspaita ja sitten siinä liivi, ja kravaatti. Vielä ei olla varmoja kauluspaidan ja krakan väreistä, mutta uskon että ne tulee olemaan mun pukuun sopivia, eli ehkä valkoista ja punaista.

Mä olen varannut meille häämatkan, eli Roomaan mennään syyskuussa ja ollaan 5 yötä leirintäalueella, ah kuinka romanttista :D Mutta uskon että meidän honey moon suoritetaan varmaan ihan heti häiden jälkeen koto suomessa, voi sitten ihmetellä nähtävyyksiä vieraassa maassa ;) Kerron matkasta lisää sitten erikseen.

Budjetti alkaa olla aika selkeä, eli nyt on sellanen summa kuin 1254 €. Tästä on jo yli puolet kuluista hoidettu, eli sormukset, asut, kutsu härpäkkeet jne. Häämatka ei sisälly tohon summaan. Budjetistakin kerron lisää erikseen.

Kutsu hommelit meinaa vähän stressata. Eli meidän eka kutsuttavien määrä oli 9+ me kaksi. Nyt se onkin sitten 12+ me kaksi. Eli ei saada pidettyä tätä kasassa!
Kutsuttavat on meidän molempien perheet, ne läheisiimmät. Eli sisarukset ja niiden hellut, vanhemmat ja sitten miehekkeen puolelta on yksi tätäi, mutta se on oikeasti tärkeä täti.
Olen ennenkin sanonut että mulla on miljoona suku verrattuna miehekkeen sukuun. Eli nytkin kutsuttavia miehen puolelta on 4 kpl, kun mun puolelta on äiti, isä, sisko + ukko, veli + ukko, mummu, sit iskän hellu. Mummulla on vielä ukko, mutta mä en tykkää ihmisestä yhtään ja inhoan sitä, ne on muuten vaan naimisissa jne, ei rakkautta ja muuten. Mutta sitten se on taas niin dramaattista ja kun en kutsu esim. mun kummitätejä, jotka kyllä on ollut mun elämässä mukana jne, mutta kun ei ole varaa!!

Äitikin on heti säätämässä että että pitää kutsua mun eno, jotta se voisi kyyditä mummun sitten meidän juhlaan. Voi jeesus, eiköhän nyt vaikka joku mun systereistä voi sen hakea, kun se ruoka maksaa meille kuitenkin yli 30 e!! MYRRRR!

Mie olen odottanut kauheana että saan soitella maistraattiin että tekee sen avioliiton esteiden tutkinnan ja saatas varattua maistraatti. Ensi viikolla sitten voikin turvallisin mielin olla sinne yhteydessä. ALLE 4 KUUKAUTTA MEIDÄN HÄIHIN!! :D
Laitetaan nyt sen kunniaksi tähän tää:



Lisäksi mulla hermostuttaa että joudunko hankkimaan uuden puvun, koska toi mun puku on mulle vielä pieni, sen saisi helposti muokattua sen yläosan niin, että sopii. Mutta kun sitä pitäisi myös lyhentää helmasta, kun olen niin pätkä, 158 cm :D Ja en varmaasti käytä korkkareita, en osaa kävellä sellasilla enkä ala opetella. Nyt mulla on menossa eräs dieetti, joka kestää vajaa kaksi viikkoa, sitten jatkan kuntoillen ja terveellisesti syöden. Tällä dieetillä pitäisi pudota paino 6-8 kg, ja tällä hetkellä 4 päivää menneenä, mun paino on tippunu jo 2 kg. Tietenki s eon nestettä, ja suoli on hyvin tyhjä, kun ruokaa ei tule syötyä paljoakaan. Kovin kevyt olo on :D

Koulu vie kovasti mun aikaa, loppu suoralla mennään sitä, mutta kuitenkin. Pelottaa ja jännittää, valmistunko ammattiin, ja mitä sen jälkeen tapahtuu.

Kaiken lisäksi mulla loppui työt. Eli opintotuella mennään, ja kaikkien pakollisten maksujen jälkeen mulle jää 113 € käteen. Mies on siviilipalveluksessa, eikä saa vielä kauhean kummosia rahoja. Ja säästää pitäisi niin häitä kuin matkaakin varten. Mutta sen verran voin paljastaa, että tällä hetkellä meidän häätilillä on sellainen summa, joka kattaa loput hääkustannukset. :)
Eli nyt sitten säästellään häämatkaa varten.
Mä suosiolla laitan tuosta jäljelle jäävästä rahastani suoraan häätilille, koska mulla on paha tapa saada kuluttaa kaikki jäljellä jäävä raha johonkin, vaikka se menisi ihan hyödylliseen, nii aina harmittaa. Mieheke saa sitten elättää meitä tyytyväisenä :) Ja siis tää on meille toimiva järjestely, tällä on menty vuosia ja mie olen laittanut häihin ja matkaan ison osan omista palkoistani, joten me ollaan ihan tasoissa.

Mie kirjottelen vielä tarkemmin eri osasista, mm. häämatkasta ja budjetista tarkemmin.
Nyt koitan suunnitella meille kivoja kutsuja. hitto kun en meinaa mihikään olla tyytyväinen, ja kun haluttaisi jotain erikoista, meidän näköistä! :D

Erittäin kauniita kevät päiviä kaikille!!

Hämmennystä ja turhautumista

Mielessä pyörii paljon. Tulevaisuus, koulu, häät, matkustelu, oma koti, koira ja pienen pienet vauva haaveilut...

Olen ollut harjoittelussa koulun puolesta, ja tykkään olla siellä todella kovasti! Minulle on vähän lupailtu että pääsisin ehkä ihan töihin töihin sinne, muutamia tunteja tekemään silloin tällöin, esim. jouluna. Ihan oikea koulu alkaa marraskuun puolella, eli teoria. Se olisi sitten viimistä puristusta vailla, kesäkuussa toivottavasti valmistun eläintenhoitajaksi. Ennen sitä tulee tehdä monta näyttöä eikä niistä ole hajuakaan mitä ne oikeasti tulisi tehdä, kun itse pitää suunnitella! Ääh, toivottavasti tähän asiaan tulee PALJON selvennystä sitten pian..
Ja jos ja kun valmistun, olen mahdollisesti sitten tuolla faunattarella kesätöissä. Hihii.

Häät saavat koko ajan ihan uuden suunnan, ja välissä niille ei ole suuntaa ollenkaan. Jotenkin tutnuu etten uskalla enään yhtään mitään ostaa tai miettiä, kun en ole varma haluanko isommat häähäät. Edelleen mua vaivaa tää raha-asia ja häiritsee se seikka että laitetaan rahaa palamaan sikana siksi että muut see sutta syömään ja rellestään, vaikka niillä ei todellisuudessa kiinnostas sen suurempaa ollaanko me yhdessä vai ei.

Eli tekisi kovasti vaan suunnitella häämatkaa, mennään maistraatiassa naimisiin, karataan ulkomaille ja pistetään postikorttia sitten läheisiimmille ihmisille että lällättilää! :D
Mutta sitten mun ihana mekko ei pääsisi oikeuksiinsa vaan jäisi kaappiin pölyyntymään. Melkeen tutnuu että on PAKKO olla juhlat kun on tuo penteleen ihana mekko jota pitää saada käyttää!

Nii tämmöstä tää mun ajatuksen juoksu on, ei mitään selkeyttä ja itekki on ihan hukassa mitä sitä haluaa! Ja sitten ukko on semmonen että sille käy ihan mikä vaan nii...

Mun puolesta mennään nyt heti naimisiin ja sinne Roomaan, otan vähän opintolainaa ja se ois sillä selvä! pääsis elämässä taas eteenpäin.. ehkä jopa siihen lapseen ;D

Mun ystävälle selvisi vasta että hän on raskaana. Ja jälleen heräsi itsessäkin se kaipuu omasta.
Meillä on miehen kanssa ollut ajatuksena että lapsia sitten ku ollaan vasta 25- vuotiaita. Tämän olen itse perustellut sillä että pitää olla molemmilla ammatti, jommalla kummalla töitä ja mahdollisesti tiedossa mihin asetutaan. Kovasti olen aina puolustanut että lapselle tulee olla hyvä olla, mahdollisuus harrastaa sitä mitä tahtoo. Itselläni on ollut rankka lapsuus, siihen on riittänyt väkivaltaa, alkoholismia ja köyhyyttä.

Keskustellessani ystäväni kanssa, jolla on samankaltaisia kokemuksia lapsuudessa, ja tästä puhuessamme, huomasin että eihän meidän lapsillemme ole lainkaan tiedossa samanlaista elämää. Meidän tapauksessamme tulemme miehen kanssa toimeen loistavasti, meillä ei ole tarvetta juhlia tai ryypätä, ja tulemme toimeen taloudellisesti toimeen nytkin, kun rahan tulo on todella pieni.

Olen keskustellut miehen kanssa uusiksi elämäämme, ja mies tahtoo myös lapsen, muttei koe olevansa sille vielä täysin valmis. Mutta vuoden parin päähän siirtyi nämä haaveilut. Mutta kyllä sekin helpottaa. Vuodet menee lujaa, aika aivan katoaa.

Mutta noista häistä. Huomasin erään seikan myös meidän tulevaisuuden suunnitelmissa. Ne menevät jokseenkin näin, mun koulu loppuu joskus 2011 kesäkuussa. Miehen sivari loppuu marraskuussa 2011. Mies PÄÄSEE haluamaansa kouluun syksyllä 2012. Eli häät olisi järkeviintä järjestää vuoden 2012 talvi-kesä ajalle. Syksyllä mitään järkeä kun silloin on mahdollisesti muutto uudelle paikkakunnalle, elämän opettelu uudella paikkakunnalla, ja tosiaan miehellä se uusi koulu. Joten saa nähdä muuttuuko kuin kovasti tuo häiden ajankohta :) Jos ne juhlat on. Ja oikeasti en tiedä onko ne. Toisaalta haluttaa, toisaalta ei. Järki kamppailee tunteen kanssa :D

Ihanaa kun on joku paikka mihin saa purkaa ajatuksensa. Anteeksi niille jotka turhautuvat mun eestaas hössötykseen :D

Lopuksi kuva ensimmäisestä omasta kissastani. Kuvassa neiti on n. 6 kk. Edelleenkään kissa ei petä minua, aina vaan jaksa rakastaa ja vain äipän syli on se paras.

Askel kerrallaan

Meni sitten ihan vituilleen tää blogin ulkoasu, sori. En nyt jaksa alkaa korjaamaan sitä, vähä aikaa kirvasin, nyt keskityn muuhun. Bloggerilla on joku *#¤%&# hieno työkalu tohon taustaan, ja nyt ei sitten toimi nuo muiden tekemät taustahöskät ollenkaan... MYRR!!!

Mutta keskitytään muuhun.

Eilinen meni mun uuden päätöksen myötä kohtuullisesti. Ei syöty mitään herkkuja, josta on tullut aika paha tapa viime aikoina. Okei siinä se taisi ollakin. Mutta tuo on oikeasti tärkeää, mun vartalo muokkaantus takuulla pienemmäksi, kun jättäs urhan päivset mussuttelut, ja keskittys oikeasti muuhun. Esim. koiraan. Häihin. Kouluun. Mieheen :)

Meillä on koulusta menossa nytten työssäoppimisjakso, joka kestää marraskuulle saakka. Alotin viime viikolla työssäoppimiseni eläinkauppa ja tarvikeliikkeessä, eli Faunattaressa. Tosi kiva paikka. Olen päässyt tutustumaan ja käsittelemään jyrsijöitä ja kaloja, jotka ovat olleet mun tavoitteena. Ittellä ei ole juuri noista kokemusta. Nyt sitten meillekkin on tulossa akvaario :P Hihii!
Mutta verrattuna pelkkään eläintarvikeliikkeessä tekemääni harjoitteluun tämä on jo nyt antanut tosi paljon, koko ajan on tekemistä, eläintenhoitoa ja järsjestelyä. Pian asiakaspalvelua, kunhan uskallaudun kassaa alkaa käyttämään, se tuntuu taas niin monimutkaselta.
Ja tuossa harjottelussa aion ottaa kaiken irti, sillä sinne ois ehkä mahdollista päässä ruuha-aikoina tuuraamaan, erä luokkakaveri oli aijemmin tuolla, nii ois nyt päässy töihin kesällä.
Että wink wink. :)

Mä aijon tänään soittaa tuosta pirtistä, että millainen vuokra siinä olisi kesä-syys viikonlopulle. Koska se on vaivannut kovasti, ja olen aika varma että tuolla ne häät on sitten jos tällä paikkakunnalla asutaan vielä häiden aikaan.

Koiran kanssa tekee enemmän taas touhuta kun sen ensimmäiset juoksut näyttäs olevan loppumaan päin. Se on hoksannut vihdoin ja viimein mitä mä tarkotan kun sanon käskyn "Sivu!"


Hei, osaako joku kertoa mistä mä saan koristekiviä? Sellasia luonnollisia, sileitä, pieniä ja taikka isoja? Oisko josain puutarhakaupassa? Kun ensin ajattelin keräillä luonnosta häitä varten, mutta pöh ei tuolla oo sellasia mitä tahon, ja onhan se hommaa alkaa kivii roijaan :D


Anteeksi mun huono suomenkirjoitus, mä oon aina ollu huono äidinkielessä enkä nyt jaksanut kovin keskittyä, kun ketuttaa tää ulkoasu.